2 weeks to go: how it feels to move to Edinburgh?

I was supposed to publish this post yesterday but never made it to choosing photos and proofreading this. I had a lovely weekend with my family and friends, doing this and that, and driving around a lot. Being busy and not spending more than just a few minutes online here and there is sometimes the best thing to do. But here we go anyway, a few thoughts about moving to Edinburgh in just a little less than two weeks time!

Tarkoitukseni oli julkaista tämä postaus jo eilen, mutta en koskaan päässyt kuvien valitsemiseen ja oikolukemiseen asti. Vietin ihanan viikonlopun perheeni ja ystävieni kanssa, touhusin sitä ja tätä ja ajelin paljon ympäriinsä. Sellainen kiireisyys, kun et pysähdy edes netin ääreen kuin muutamaksi minuutiksi siellä täällä on joskus ihan parasta. Mutta tässäpä tämä postaus nyt olisi, muutama ajatus hitusta alle kahden viikon päästä tapahtuvaan Edinburghiin muuttoon liittyen!

"It's Sunday the 20th of August and I asked myself today what does it feel like to be moving to Scotland in two weeks time? Am I nervous? Am I excited? Am I ready to do it? I have lived abroad already and I see myself as an expat Finn. I don't see myself living in Finland right now as I have said so many times before. Nevertheless these questions do pop in my head every now and then and I occasionally find myself pondering between the two options - to live my life abroad or not.

On sunnuntai 20. elokuuta ja kysyin itseltäni tänään, miltä Skotlantiin muutto kahden viikon päästä ihan oikeasti tuntuu? Olenko hermostunut? Olenko innostunut? Olenko valmis siihen? Olen asunut jo ulkomailla ja näen itseni ulkosuomalaisena. En näe itseäni asumassa Suomessa juuri nyt, niinkuin jo monta kertaa olen todennut. Siitäkin huolimatta nämä kysmykset nousevat esille silloin tällöin ja satunnaisesti löydän itseni pohtimassa kahta mahdollista vaihtoehtoa - elääkö elämäni ulkomailla vai ei.
There's always two sides of a coin. On the other hand I can do what I love, explore new places and new people, travel and see the world and be who I am. I was about 5 years old when I told my mom I'm going to move to England and live with my cousin. Living abroad is still what I want but sometimes I stop thinking what I will be missing out. And that is the other side of this coin.

Kaikessa on aina ne kolikon kaksi puolta. Toisaalta voin tehdä mitä rakastan, tutkia uusia paikkoja ja tavata uusia ihmisiä, matkustaa ja nähdä maailmaa ja olla oma itseni. Olin ehkä viisi, kun kerroin äidilleni, että muutan serkun luokse Englantiin. Ulkomailla asuminen on edelleen sitä, mitä tahdon, mutta joskus jään miettimään, mistä kaikesta jään paitsi. Ja siinäpä se kolikon toinen puoli onkin.

I know that even if I lived in Finland I wouldn't live in my home town and my friends wouldn't stay here. Life would change regardless. But I do realize (and I think all the other expats realize as well) I am missing out something. Living abroad means you're always physically far away. It means you can't spontaneosuly decide to drive a couple of hours to visit your friend. You won't be visiting your parents for a weekend every now and then like many others would do. I won't speak my dear mother tongue on daily basis or enjoy this amazing country I was lucky to be born in. Nevertheless I still think it's all worth it and if the life I want to live means sacrificing some other things I just have to do it.

Tiedän, että vaikka asuisin Suomessa en asuisi kotikaupungissani, eivätkä ystävänikään täällä olisi. Elämä muuttuisi joka tapauksessa. Mutta tajuan myös (niinkuin varmasti kaikki muutkin ulkosuomalaiset), että missaan jotain. Ulkomailla asuminen tarkoittaa, että olet aina fyysisesti kaukana. Se tarkoittaa, ettet voi spontaanisti päättää ajaa paria tuntia moikkaamaan kaveriasi. Et tule viettämään viikonloppuja vanhemmillasi silloin tällöin niinkuin moni muu tekisi. En tule puhumaan rakasta äidinkieltäni päivittäin enkä nauttimaan tästä huikaisevasta maasta, johon satuin onnekseni syntymään. Kaikesta tästä huolimatta ajattelen edelleenkin, että se on kaikki sen arvoista ja jos näköiseni elämän eläminen tarkoittaa joistakin asioista luopumista, niin sitten se vain on niin.
And what comes to this particular time of my life - I am extremely excited to move to Scotland. I think I'll love living there and I'm excited to start studying again. I've honestly missed studying. I'm more than ready to do it and as I've already said it feels like an easy task after moving to Australia. But I do admit feeling a bit sad knowing my Finnish summer will be over in two weeks time. I'm a bit sad knowing I won't be seeing many of my friends for months and months. I'm a bit worried if I'll be able to fit everything I need in my backpack and suitcase.

Ja mitä juuri tähän hetkeen elämässäni tulee - olen tosi innoissani Skotlantiin muutosta. Uskon, että tulen rakastamaan siellä asumista ja olen innoissani opiskelujen alkamisesta. Olen rehellisesti sanottuna kaivannut opiskelua. Olen enemmän kuin valmis tähän ja kuten olen jo sanonut, tämä muutto tuntuu helpolta hommalta Australian jälkeen. Mutta myönnän olevani hieman surullinen tietäessäni, että Suomi-kesäni alkaa olla lopuillaan. Olen hieman surullinen tietäessäni, että en tule näkemään joitain ystäviäni moneen pitkään kuukauteen. Olen hieman huolissani saanko kaiken tarpeellisen sopimaan rinkkaani ja matkalaukkuuni.
I know in a week I'll be super stressed like I usually am when something big is happening. I'll be panicking over stupid little things and most probably annoying my family and friends over the edge (sorry in advance). Still I know it all will be gone once I'm actually going, once I'm stepping on board and flying. I trust myself enough to be certain I can handle it and it will all be good. Getting to the university from here should be fairly simple and from there onward I can always go and ask someone. I'm not the first one nor the only one moving to Edinburgh for studying and there are people smarter than I knowing what to do, how to do it, and when to do it. I'll be just fine.

Tiedän, että viikon päästä tulen olemaan tosi stressaantunut, sillä sellainen mä aina olen, kun jotain isompaa tapahtuu. Tulen panikoimaan pienistä asioista ja luultavasti ärsyttämään perhettäni ja ystäviäni ihan liikaa (sori jo etukäteen). Tiedän kuitenkin, että kaikki se tulee olemaan ohi, kun pääsen oikeasti lähtemään ja astumaan lentokoneeseen. Luotan itseeni sen verran, että olen ihan varma selviämisestäni ja siitä, että kaikki menee ihan hyvin. Yliopistolle asti pääsemisen pitäisi olla melko simppeliä ja siitä eteenpäin voin aina kysyä neuvoa joltakulta. En olen ensimmäinen, enkä myöskään ainoa, joka muuttaa Edinburghiin opiskelemaan ja siellä on minua fiksumpia ihmisiä, jotka tietävät mitä tehdä, kuinka tehdä ja milloin tehdä. Kaikki tulee olemaan ihan fine.
So to conclude: right now I'm just happy, I'm relaxed, and I'm enjoying my life. I'm excited and I'm not stressed out just yet. So I'll just enjoy this feeling of relaxation as long as it lasts (as I'm sure it will be gone in let's say 10 days time) and go and drink my coffee outside while the weather is still sunny and warm (as I'm sure that won't be the case when the Scottish autumn hits).

Joten yhteenvetona sanoisin olevani juuri nyt onnellinen, rentoutunut ja nautin elämästäni. Olen innoissani, enkä vielä stressaa. Aion nyt vaan nauttia tästä rennosta fiiliksestä niin kauan kuin se kestää (sillä olen varma, että se on mennyttä suunilleen kymmenen päivän päästä) ja mennä juomaan kahvini ulos, kun siellä on vielä aurinkoista ja lämmintä (sillä olen varma, että se ei tule olemaan tilanne Skotlannin syksyssä)."

Rotorua, New Zealand - is it really worth it?

Similarly to last week I wanted to publish a Throwback Thursday post again. This time we're talking about New Zealand's North Island and one of it's popular tourist destinations, Rotorua. A place where lots of backpackers go, a home for numerous hot springs, and lots of activities. But well, I didn't like it that much.

Viime viikkoiseen tapaan halusin julkaista tänäkin torstaina Throwback Thursday -postauksen. Tällä kertaa puhutaan Uusi-Seelannin Pohjoissaaresta ja yhdestä sen suosituista turistikohteista, Rotoruasta. Reppureissaajien kohtaamispaikka, koti lukuisille kuumille lähteille ja loma-aktiviteettien tyyssija. Kaikesta tästä huolimatta en kuitenkaan tykännyt siitä niin kovin paljon.
It was surely lovely to go to the remote hot spring that met a cold river creating a perfect temperature for bathing with a bunch of other backpackers. It was surely nice to watch the night sky and enjoy the quietness. Rotorua locates next to a lake like so many other New Zealander towns and that was kind of nice as well but that's pretty much it.

Olihan se tosi mukavaa mennä syrjäiselle kuumalle lähteelle, joka yhtyessään jäiseen jokeen loi täydellisen kylpemislämpötilan ja jonka muutamat muutkin reissaajat olivat löytäneet. Olihan se tosi hienoa katsella yötaivasta ja nauttia hiljaisuudesta. Rotorua, niin monen muun Uusi-Seelantilaisen pikkukaupungin tapaan, sijaitsee järven rannalla ja sekin oli ihan kivaa, mutta siinäpä se.
Maybe I missed something crucial and didn't like the place for that reason or my dislike was caused by the almost constant rain, I don't know. However it was, I didn't quite get over the smell of the place (even though you do kind of get used to it) and I didn't find it particularly interesting. And why is it smelly in Rotorua? The hot springs i.e. the geothermal activity causes it. I can be wrong as well but I believe it was because of the sulfur these hot springs release.

Ehkä missasin jotain tärkeää, enkä siksi pitänyt paikasta, tai ehkä negatiiviset fiilikseni johtuivat lähes jatkuvasta sateesta - en voi tietää. Mutta olipa syy mikä hyvänsä, en ihan täysin päässyt yli paikan pahasta hajusta (vaikka siihen tavallaan tottuikin), enkä kokenut sitä mitekään kiinnostavana. Ja miksi Rotorualla haiseekaan? Kuumat lähteet, eli toisin sanoen geoterminen toiminta (??? suomalainen ei nyt taas ole ihan varma, miten äidinkieltä pitäisikään käyttää), aiheuttaa sen. Voin olla väärässäkin, mutta uskoakseni se johtui rikistä, jota kuumista lähteistä myöskin kohoaa.
Rotorua was just another stop for two nights on our trip and I'm happy we went there but I wouldn't do it again. I personally found Taupo way more beautiful and there are lots of other interesting spots in New Zealand. Rotorua is for sure one of the most well known places but it doesn't make it the best. I enjoyed being with my travel mates and having fun with them rather than enjoying the destination itself.

Rotorua oli oikeastaan vain "yksi pysähdys muiden joukossa" ja olen tyytyväinen kahden päivän stoppiimme, mutten menisi sinne uudestaan. Henkilökohtaisesti tykkäsin esim Tauposta paljon enemmän ja pidin sitä kauniimpana ja onhan Uusi-Seelannissa monia mielenkiintoisia paikkoja. Rotorua on varmasti yksi tunnetuimmista, mutta se ei tee siitä parasta. Nautin ennemminkin matkaseurastani ja hauskanpidosta heidän kanssaan, kuin itse kohteesta.
But oh well, when you're travelling you will eventually end up in places you don't like as much as you thought you would, or that are far away from being your favourites. Rotorua was one of them but it doesn't mean it wasn't an experience as such. Again - at least I can say I've been there.

Mutta no, matkustaessa päätyy ennen pitkää paikkoihin, joista ei tykkää niin paljon, kuin uskoi tykkäävänsä, tai jotka vaan jäävät kauas lempparikohteidesi taakse. Rotorua oli yksi niistä, mutta se ei tarkoita, etteikö kokemus olisi ollut ihan kokemisen arvoinen. Voinpahan ainakin sanoa olleeni siellä.

Have you ever been to New Zealand?
Oletko koskaan käynyt Uusi-Seelannissa?

3 weeks to go: how have I been preparing to move to Scotland?

Exactly three weeks to go and I'll be moving to Scotland. I've got a lot of people asking me to write more about moving abroad: how it feels and how I've been preparing, what do you need to take in to consideration. So without further explanations: what have I already done and what still needs to be sorted out? This post can work as a "to do" list for myself as well!

Tasan kolmen viikon päästä on edessä muutto Skotlantiin. Useampi ihminen on toivonut, että käsittelisin muuttoa hieman enemmän täällä bloginkin puolella: mitkä on fiilikset ja miten olen valmistautunut, mitä ylipäänsä pitäisi ottaa huomioon, kun muuttaa ulkomaille. Joten tässäpä sellainen postaus siis olisi - samallahan tämä toimii myös "to do"-listana itselleni. Mitä olen tehnyt ja mitä on vielä järjestelemättä?

What have I already done?
Mitä olen jo tehnyt?
- I have applied for accommodation on campus, confirmed and paid my dorm room, and signed the contract for the whole school year
- Olen hakenut asuntoa kampusalueelta, vahvistanut ja maksanut asuntolahuoneeni ja allekirjoittanut vuokrasopimuksen koko vuodelle

- I have written my CV all over again, created a profile on LinkedIn, and joined a couple of au pair/babysitting groups on Facebook so I'm ready to start looking for a job when I arrive to Scotland
- Olen kirjoittanut CV:ni uusiksi, luonut profiilin LinkedIn:iin ja liittynyt muutaman au pair/lapsenvahtiryhmään facebookissa, joten olen valmis aloittamaan työnhaun heti, kun olen saapunut Skotlantiin

- I have gone through and donated or otherwise given away tons of stuff including clothes, old toys, and lots of other random items I've been saving in my room or in our outdoor storage
- Olen käynyt läpi ja lahjoittanut tai muuten antanut pois läjäpäin tavaraa mukaanlukien vaatteita, vanhoja leluja ja muuta sekalaista kampetta, jota olen huoneessani tai ulkovarastossamme säilönyt

- I have bought my flights to Edinburgh and figured out how to get from the airport to the university
- Olen ostanut lennot Edinburghiin ja ottanut selvän, kuinka lentokentältä yliopistolle päästään

- I have applied and received funding for my studies including both SAAS application (Scottish system that pays the tuition fees of Scottish and EU students) and Finnish student support application (Finnish students can receive support from the government while studying to contribute towards the costs of living. This includes the government guaranteeing I can get a student loan of certain amount per month from my bank.)
- Olen hakenut ja minulle on myönnetty rahoitus niin SAAS:in (Skotlannin systeemi, joka maksaa skotlantilaisten ja EU-opiskelijoiden lukuvuosimaksut), kuin Kelankin puolesta

- I have informed Finnish social security system of my move abroad and received their answers regarding my rights as a student studying abroad.
- Olen infonnut Kelaa ulkomaille muutosta ja saanut vastauksetkin liittyen sosiaaliturvaan ynnä muihin juttuihin, jotka ulkomailla opiskelevaa opiskelijaa koskettavat

- I have also done lots of small things such as getting my blog up to date and buying a calendar and some other small necessary things,
- Olen myös hoitanut paljon pieniä juttuja, kuten blogin päivittämistä ajantasalle, kalenterin ostoa ja muita hyödyllisiä pikku asioita

What I still need to do?
Mitä vielä pitäisi tehdä?

- I need to do an online enrolment for my university which includes confirming what courses I'm taking on my first year
- Minun pitäisi tehdä verkkoilmoittautuminen yliopistoon, johon kuuluu myös tulevan vuoden kurssien valinta ja varmistus

- I need to find out if I should and if I can open a Scottish bank account
- Minun pitäisi selvittää kannattaisiko ja voisinko avata skotlantilaisen pankkitilin

- I need to find out where and how I could get a Scottish SIM card and a phone plan
- Minun pitäisi selvittää mistä ja kuinka voisin saada skotlantilaisen SIM-kortin ja littymän

- I need to inform city administrative court and post of my address changing from Finland to Scotland
- Minun pitäisi infota maistraattia ja postia osoitteenmuutoksestani Suomesta Skotlantiin

- I need to buy a few things such as Office for my laptop
- Minun pitäisi ostaa vielä muutama juttu, kuten esimerkiksi Office läppärilleni

- I have to figure out how does the health care system work in Scotland, do I need to sign up somehow and should I buy a health insurance as well
- Minun pitäisi ottaa selvää miten terveydenhuoltosysteemi Skotlannissa toimii, tarvitseeko minun ilmoittautua jotenkin jonnekin ja pitäisikö minun hommata joku erillinen sairausvakuutus

- I need to actually pack my things, decide what I'm leaving here to wait for my next visit to Finland and what I could still toss
- Minun pitäisi oikeasti pakata tavarani, päättä mitä jätän tänne odottamaan seuraavaa Suomen visiittiä ja mitä voisin vielä nakata menemään

- And last but not least I have to actually get myseld to Edinburgh!
- Viimeisenä, muttei vähäisimpänä minun täytyy oikeasti hommata itseni Edinburghiin!

As a conclusion
Yhteenvetona
So all in all, I think we're getting there. I've done a lot and the main things are sorted our - all the rest can be done in Scotland as well but I rather do them before I leave. Those of you who have moved abroad before: can you think of anything else I haven't realized myself?

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että asiat alkaa olla hyvällä mallilla. Olen hoitanut paljon juttuja ja isoimmat asiat on järjestyksessä - loput voisin oikeastaan hoitaa myös Skotlannissa, mutta mieluummin teen ne ennen muuttoa. Ne teistä, jotka ovat joskus muuttaneet ulkomaille: onko vielä jotain, mitä teille tulee mieleen ja mitä en itse ole huomannut ajatella?

Surfers Paradise / Gold Coast, Australia

As it's Thursday what is more suitable than a traditional Throwback Thursday post? Even though my life isn't as travel concentrated right now as it used to be I still feel like I want to keep the travel theme going on in my blog. I've never wanted to categorize myself tightly as a travel blogger but more like a travelish kind of lifestylish blogger if I say so. This being the case I don't want to stop sharing wonderful places, amazing moments, and hard realities of travel with you even when my life changes to a different direction. But anyway. I realized I hadn't published these photos from Surfers Paradise / Gold Coast where I visited in May.

Mikä olisikaan sopivampaa, kuin postata perinteinen Throwback Thursday näin torstain kunniaksi? Vaikka elämäni ei juuri nyt keskitykään niin paljon matkustelun ympärille, kuin se ennen teki, tuntuu silti siltä, että haluan pitää kyseisen teeman yllä blogissani. En ole koskaan halunnut kategorisoida itseäni tiukasti matkabloggaajaksi, vaan ennemminkin reissaavaksi lifestyle-tyyppiseksi blogityypiksi, jos niin voi sanoa. Tämän ollessa tilanne, en halua lopettaa upeiden paikkojen, henkeäsalpaavien hetkien ja makustamisen karujenkin puolien jakamista kanssanne, vaikka elämä menisikin vähän eri suuntaan. Jokatapauksessa tajusin tässä, etten ollut vielä julkaissut näitä kuvia Surfers Paradisesta / Gold Coastilta vielä, vaikka vierailinkin siellä jo toukokuussa.
After paying a quick visit of three weeks to Finland I had to collect myself and get on a plane again - it's never been that hard to leave Finland. As I finally landed to Brisbane I started to think of what to do now? I had no specific plans, just a hostel booked for a couple of nights and that's it. I quickly decided I want to go and see something else besides Brisbane and Cairns and relying on my friend's recommendation Surfers Paradise was what I picked for a couple of days visit.

Pikaisen kolmen viikon Suomi-visiitin jälkeen jouduin keräämään itseni ja nousemaan taas koneeseen - Suomesta lähteminen ei ole koskaan ollut niin hankalaa. Kun vihdoin laskeuduin Brisbaneen, aloin pohtia, että mitähän sitä sitten tekisi? Ilman tarkkoja suunnitelmia ja vain hostelli muutamaksi yöksi buukattuna päätin ikaisesti, että jotakin muutakin olisi kiva nähdä, kuin vain Brisbane ja Cairns. Ystäväni suosituksiin luottaen valitsin Surfers Paradisen parin päivän visiittiäni varten.
And I couldn't have been happier with my choice. Sure it is a tacky and touristy place with tens of nightclubs, numbers of tattoo studios, and uncountable number of hotels, hostels, and other accommodation options. It kind of reminded me of the few other touristy beach destinations I've visited in Europe - such as Limassol in Cyprus or beaches in Bulgaria. But no matter how "in-your-face-touristy" it was I really liked Surfers. 

Enkä olisi voinut olla tyytyväisempi valintaani. Toki se on "vähän" mauton ja turistillinen paikka kymmenine yökerhoineen, lukuisine tatuointistudioineen ja lukemattomine majoitusvaihtoehtoineen. Se muistutti minua hieman muutamasta muusta turistien kansoittamasta rantakohteesta, joilla olen Euroopassa vieraillu - sellaisista, kuin Limassol Kyproksella tai vaikkapa Bulgarian rannat. Mutta vaikka kuinka päällekäyvää turismi olikin, tykkäsin Surfersista tosi paljon.
As you can guess just by looking at the name it's one amazing beach destination of Australia. It's busy and it feels like a real city - in the end Gold Coast has some 500 000 people living there. But it's not too hectic, it's kind of nice and cozy. And it's super easy to reach from Brisbane by train.

Kuten nimestäkin voi päätellä, on kyseessä yksi Australian upeista rantalomakohteista. Siellä on kiireistä ja oikean kaupungin tuntua - onhan Gold Coast puolen miljoonan ihmisen asuttama ja helposti ja nopeasti saavutettavissa vaikkapa junalla kulkien Brisbanen suunnasta. Mutta se ei ole liian hektinen, vaan tuntuu kivalta ja kotoisalta.
While in Gold Coast I found out one of my au pair friends (another Finn who used to live 45 mins away from me) was travelling East Coast as well and happened to be there at that time. It was a great reunion and her German travel mates were good company as well. Going out one night and enjoying the beach was even more fun with people sharing it with me. I stayed in Bunk hostel of Surfers Paradise and it was awesome as well - new and clean with very private beds. Highly recommend.

Gold Coastilla ollessani sain selville, että yksi au pair -ystävistäni (toinen suomalainen, joka asuin 45 minuutin matkan päässä meiltä) oli matkustamassa myöskin Itärannikolla ja sattui sinne samaan aikaan kanssani. Jälleennäkeminen oli huippu ja hänen saksalaiset matkakaveritkin olivat hyvää seuraa. Käytiin ulkona yhtenä iltana ja nautittiin porukalla rannasta ja olihan se nyt hauskempaa, kun pystyi jakamaan kokemuksen muiden kanssa. Yövyin Surders Paradisen Bunk hostellissa ja sekin oli hieno - uusi ja siisti paikka varustettuna tosi kivasti yksityisyyttä antavilla sägyillä. Suosittelen ehdottomasti.
But anyway. I think I have to admit I kind of miss Australia and these pics didn't make it any easier. Those pitch black nights (those who don't know - it never gets dark in Finland during the summer), the stars and the city lights, the waves crashing to the beach. The turquoise water of a sunny day and the warm weathers and smoothies by the pool. Life was good in Australia and I swear it - I'm ought to go back one day. It might be Western Australia, it might be the East Coast. I do not know as I loved them both but to be honest, WA did and still does have the biggest piece of my heart.

Luulenpa, että minun on tässä myöskin myönnettävä, että oikeastaan kaipaan Australiaa ja nämä kuvat eivät sitä kaipuuta ainakaan helpottaneet. Ne säkkipimeät yöt (sillä sellaisiahan kesäisessä Suomessa ei löydä), tähdet ja kaupungin valot, meren rantaan iskeytyvät aallot. Turkoosina kimaltava vesi aurinkoisena päivänä ja lämpimät kelit ja smoothiet uima-altaalla. Elämä Australiassa on hyvää ja vannon, että palaan sinne vielä jonain päivänä. Se saatta olla Länsi-Australia, se saattaa olla Itärannikko. En tiedä, sillä rakastin molempia, mutta rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että Länsi-Australialla oli ja on edelleen isoin paikka sydämessäni.
What's the place you miss the most at the moment?
Mitä paikkaa ikävöit eniten just nyt?

Costs of 3 weeks in New Zealand

As my previous post including monetary matters and unveiling my spending in Southeast Asia got extremely popular I decided to talk about money again. It's a bit hard to analyze the costs of my travels in Australia, as I was living and working there and stayed with lots of friends of my friends, so it doesn't really help anyone planning a "normal" holiday there. However I do have experience of spending three weeks in New Zealand in this March, discovering both of the islands, and doing lots of awesome things, and I've got the costs of everything written down. So here we go: how much does it cost to travel in New Zealand for three weeks? All the costs are in New Zealand Dollars.

Edellinen postaukseni, joka kertoi rahasta ja paljasti Kaakkois-Aasian reissun kulut oli tosi suosittu, joten päätin puhua rahasta jälleen kerran. Australian reissujeni kuluja on hieman hankala arvioida, sillä asuin ja tein töitä siellä, yövyin monien tuttujen tuttavien luona, enkä muutenkaan ollut "normaalilla" lomalla, joten ne laskelmat tuskin ketään kovin paljon auttaisivat. Kolmen viikon pituisesta Uusi-Seelannin reissusta maaliskuussa minulla sen sijaan on kokemusta. Tutkin molemmat saaret, tein huikeita juttuja ja kaikki kulutkin tuli merkattua ylös. Joten eiköhän aloiteta: kuinka paljon kolmen viikon reissu Uusi-Seelannissa maksaa? Kaikki kulut ovat Uusi-Seelannin dollareissa.

Food + Alcohol / Ruoka + alkoholi: $201
I was eating lots of tuna, fruit, crackers, and porridge - the cheapest stuff I was able to find. Drinking mainly water (and going out a few times and drinking wine, which was about $30 to alcohol). A few pasta dishes and a pizza from Domino's a couple of times but not really eating out at all. 

Söin lähinnä tonnikalaa, hedelmiä, keksejä ja puuroa - halvimpia juttuja, mitä tarjolla oli. Join lähinnä vettä (ja kävin ulkona muutaman kerran, sekä join viiniä, johon kului noin $30), muutaman kerran söin pastaa ja pariin otteeseen hain pitsan Dominosilta, mutta muuten ei tullu ulkona syötyä.

Accommodation / Majoitus: $378
I slept the first few nights at my friend's friend's place in Christchurch and so saved at least 100 dollars on accommodation, transport from the airport and food by doing so (thanks once more!). Otherwise I was sleeping in hostels (usually around $30 per night), once in a shared hotel room with three friends, and for fiveish nights in a car. 

Nukuin muutaman ensimmäisen yön tuttavani ystävien luona Christchurchissa ja säästin niin ainakin satasen majoituksessa, lentokentältä pois liikkumisessa ja ruoassa sitä myötä (kiitos heille vielä kerran!). Muuten nukuin hostelleissa (yleensä noin $30 per yö), yhdesti jaetussa hotellihuoneessa kolmen kaverin kera ja viitisen yötä meni autossa.

Transportation / Kulkeminen: $441
A bus from Christchurch to Queenstown was $18. Otherwise the costs came from renting cars and paying for the fuel. We had one car shared between four people for a 2-day-trip from Queenstown to Wanaka and Milford Sound (also the price of the cruise is included here), and we did a 3-day-trip from Auckland to Coromandel, Rotorua, and Waitomo with three of us sharing the costs. A 6 day drive from Queenstown to Auckland cost only the fuel, ferry, and insurance, as we shared a relocation car with one friend of mine (plus slept in the car on free camping sites). Driving is the best way to see New Zealand, and it's fairly easy to find other travelers to hop in and share the costs!

Bussi Christchurchista Queenstowniin maksoi $18. Muuten kulut syntyivät autojen vuokraamisesta ja bensojen maksamisesta. Jaettiin vuokra-auto neljän ihmisen kesken kahden päivän reissulla Queenstownista Wanakaan ja Milford Soundiin (myös risteilyn hinta sisältyy tähän), ja tehtiin kolmen päivän reissu Aucklandista Coromandeliin, Rotorualle ja Waitomoon kolmen tytön voimin. Kuuden päivän ajo Queenstownista Aucklandiin kustansi vain bensat, lautan ja vakuutusmaksut, sillä jaettiin "siirtoauto" (vuokra-auto, jonka yhtiö haluaa siirtää paikasta A paikkaan B, eikä siitä tarvitse näin ollen maksaa vuokraa) yhden ystäväni kanssa (ja nukuttiin autossa ilmaisilla telttailualueilla). Autoilu onkin paras tapa nähdä Uusi-Seelantia ja on melko helppoa löytää muita reissaajia matkaan jakamaan kuluja!

Entry fees / Sisäänpääsymaksut: $149
$79 for Hobbiton in Matamata and 70$ for a glowworm tour in Waitomo - both expensive but totally worth it.

$79 Hobbitoniin Matamatalla ja $70 kiiltomatokierrokseen Waitomossa. Molemmat olivat kalliita, mutta jokaisen sentin arvoisia kohteita.

Shopping / Shoppailu: $56
I had to buy a warm sweater as it was freezing cold in New Zealand compared to Australia once I arrived, and I bought a couple of magnets as souvenirs and that's pretty much it.

Jouduin ostamaan villapaidan saavuttuani Uusi-Seelantiin, sillä siellä oli jäätävän kylmä Australiaan verrattuna. Ostin myös parit magneetit matkamuistoiksi ja siinäpä se.

Other costs / Muut kulut: $93
I spent $40 on a prepaid SIM-card and had enough data, texts and calls for my three weeks long trip. $4 for using a shower during our week long drive from south to north and $5 for doing laundry. $26 for buying some medicine and $18 to restock on sunscreen as it was necessary when hiking in Wanaka.

Kulutin $40 prepaid SIM-korttiin, jotta minulla olisi tarpeeksi dataa, teksiviestejä ja puheluita kolmen viikon ajalle. $4 meni suihkussa käymiseen viikon mittaisen roadtrippimme aikana ja $5 pyykinpesuun. $26 kului lääkkeiden ostoon ja aurinkorasvavarantojeni täydentämiseen käytin $18, sillä se tuli todellakin tarpeeseen Wanakan vaelluksellamme.

Flights / Lennot: $355
I flew to Christchurch from Sydney, and from Auckland to Brisbane, so I can't comment on how much the flights to New Zealand would cost from other countries than Australia. But from Australia you should definitely get there and back with less than $400.

Minä lensin Christchurchiin Sydneystä ja Aucklandista palasin Brisbaneen, joten en voi sanoa mitään siihen, mitä lennot muualta kuin Australiasta Uusi-Seelantiin maksavat. Mutta Aussilasta sinne pääsee ehdottomasti alle $400 hintaan.

Altogether / Yhteensä: $1673
When you subtract the flights ($355), the budget for three weeks in New Zealand was $1318 (~821€). If we divide it by 21 days, which was the length of my stay, we get a daily budget of about $63 (~39€). Doesn't sound too bad considering we're talking about an expensive country to travel and live in (and where the hostel prices per night start from $25).

Kun summasta vähentää lennot ($355) jää kolmen Uusi-Seelanti-viikon hinnaksi $1318 (~821€). Jos se taas jaetaan 21 päivälle, joka reissun kesto siis oli, saadaan päivittäiseksi budjetiksi suunilleen $63 (~39€). Ei kuulosta lainkaan pahalta ottaen huomioon, että puhutaan melko kalliin elintason maasta, jossa eläminen ei ole ihan halpaa (ja jossa esim. hostellien hinnat alkavat $25 tienoilta).

New Zealand is definitely worth of visiting, and I'm sure I will go back with a bit bigger budget one day. My savings didn't allow me to do anything crazy like bungee jump or skydiving even though I would have liked to. However it's possible to travel fairly cheap if you are ready to be a bit uncomfortable at times sleeping in your car, share your dorm rooms with ten other people, and simplify your diet a lot.

Uusi-Seelanti on ehdottomasti vierailun arvoinen ja palaan vielä jonain päivänä hieman isommalla budjetilla. Säästöni eivät antaneet periksi benji- tai laskuvarjohypyille, vaikka olisin halunnutkin. Matkustaminen melko halvalla on täälläkin kuitenkin mahdollista, jos olet valmis olet valmis tyytymään hieman epämukavaan autossa nukkumiseen, jakamaan hostellihuoneesi kymmenen muun ihmisen kanssa ja yksinkertaistamaan ruokavaliotasi.

See also / katso myös:

Dream it, do it.
/ moving abroad again

I've been in Finland for good four weeks now and I've been mainly writing about our travels in Asia. This time I felt like I have no motivation to write any informative stuff, and well - I don't want to force myself to write something I don't feel like writing. I decided to start the process all over again and asked myself what I feel like doing? What do I want to share with people? And the answer was pretty clear. Dreams. Dreams that are becoming true, once again.

Olen viihtynyt Suomessa jo reilut neljä viikkoa, mutta blogin puolella on puhuttu lähinnä Aasian matkasta. Tällä kertaa tuntui kuitenkin, ettei motivaatiota informatiivisen jutun kirjoittamiseen löydy, enkä halua pakottaa itseäni kirjoittamaan jostain, johon ei ole fiilistä. Päätin siis aloittaa prosessin ihan alusta ja kysyin itseltäni mistä mun tekisi mieli kirjoittaa? Mitä tahdon jakaa ihmisille? Vastaus oli melko selvä: unelmia. Unelmia, jotka ovat jälleen toteutumassa.
I've told anyone and everyone who's been willing to listen that I want to live abroad as long as I can remember. I want to study somewhere else and my place is not in Finland at the moment. I just don't feel like staying here, it's hard to explain but I just know it. And right now at this moment these dreams are becoming reality once more.

Niin kauan kuin jaksan muistaa olen kertonut jokaiselle, joka on ollut valmis kuuntelemaan, kuinka haluan asua ulkomailla. Haluan opiskella jossain muualla ja paikkani ei juuri nyt ole Suomessa. Ei tunnu lainkaan siltä, että haluaisin jäädä tänne. Ei sitä oikein edes osaa selittää, mutta tiedän sen. Ja nyt nämä unelmat käyvät taas toteen.

I already did it last year. I left everything behind, packed my bags and moved to Australia. Started from the scratch and in 10 months time I had created a life I reluctantly left behind. I had friends, I knew my way around, I had my Aussie family there - I still have them all but I'm not there to live that life. It's such a hard thing to do. Goodbyes are still the hardest part but I learned something valuable.

Tein sen jo viime vuonna. Jätin kaiken, pakkasin laukkuni ja muutin Australiaan. Aloitin ihan tyhjästä ja kymmenen kuukauden kuluttua olin luonut sinne elämän, jonka jouduin vastahakoisesti jättämään taakseni. Minulla oli ystäviä, tiesin miten siellä ollaan ja eletään, minulla oli australialainen perheeni. Kaikki se on siellä edelleen, mutten itse ole elämässä sitä elämääni ja se tuntuu pahalta. Hyvästit ovat edelleen se hankalin osuus, mutta opin myös jotain arvokasta.
It's easier than you think. Making your dreams come true is not as hard as it seems to be. You just have to do it. Take little steps towards it and eventually you'll get there. I'm getting there with Scotland. I applied to universities last year, got in. I deferred my place by a year and confirmed it again this year. And now it's all actually happening and I don't quite realize it.

Se kaikki on helpompaa kuin uskotkaan. Unelmiensa saavuttaminen ei ole niin hankalaa, kuin miltä se aluksi näyttää. Se on vain tehtävä. Otettava pieniä askelia kohti tavoitetta ja lopulta pääset sinne. Minä olen pääsemässä kohteeseen Skotlannin kanssa. Hain yliopistoihin viime vuonna, pääsin sisään. Pyysin lykkäystä koulun aloitukselle vuodella ja sain sen, varmistin paikkani uudelleen tänä vuonna. Ja nyt se kaikki oikeasti tapahtuu, enkä ihan ymmärrä sitä vieläkään.

I've booked my flights and sorted out lots of paper work that needs to be done when moving abroad. I've applied for a dorm room and signed a contract. I've started going through my stuff, giving away the things I don't need, trying to decide what I'm taking with me and what I'm leaving here. I've started the mental process of understanding this all. But regardless of this all it still kind of feels unreal.

Olen varannut lentoni ja hoitanut ulkomaille muuttoon liittyviä paperihommia kuntoon. Olen hakenut paikkaa asuntolasta ja allekirjoittanut vuokrasopimuksen. Olen aloittanut tavaroideni läpikäymisen, lahjoittanut paljon pois ja yrittänyt päättää, mitä otan mukaani ja mitä jätän tänne. Olen aloittanut sen henkisen prosessin, joka mun täytyy käydä läpi ymmärtääkseni tämän kaiken. Ja kaikesta tästä huolimatta se tuntuu epätodelliselta.
But it also feels super natural and easy. Saying goodbye will be hard but leaving Finland not so. Moving to Scotland feels like a simple task - it's so near by, just a few hours of flying and I'd be back if needed. Just a couple of hundred euros and I could fly home. It's not like Australia on the other side of the world. The language will be the good old English (regardless of the Scottish accent still giving me trouble). The two of my closest friends will be moving to Scotland as well, not to Edinburgh though. My other good friend is starting in the same university as I and we'll pretty much be roomies. I've got relatives in England. I don't have to start everything all over again.

Mutta toisaalta se tuntuu tosi luonnolliselta ja helpolta. Hyvästit tulevat olemaan taas hankalat, mutta Suomen jättäminen ei niinkään. Skotlantiin muutto tuntuu yksinkertaiselta tehtävältä - onhan se nyt tuhansia kilometrejä lähempänä kuin Australia maailman toisella puolen. Pari tuntia ja muutama sata euroa ja voin lentää takaisin kotiin, jos tarvis vaatii. Kieli on vanha tuttu Englanti, vaikka skottiaksentti aiheuttaakin edelleen ongelmia. Kaksi läheisintä ystävääni muuttavat myös Skotlantiin, vaikka eivät Edinburghiin tulekaan. Kolmas hyvä ystäväni aloittaa samassa yliopistossa, kuin minä ja meistä tulee melkeinpä kämppiksiä. Minulla on sukulaisia Englannissa. Kaikkea ei tarvitse aloittaa ihan alusta.
I suppose that's why it feels so easy, safe, and secure. I already have some connections there. I already know what it feels like to move abroad and I've been to England several times so the island is familiar. I already know it all. I know it all but on the other hand I have no idea what's to come. It's another adventure, another big step to unknown. I know nothing about studying in a university, I have no idea how to make my way around Edinburgh. It's all brand-new and exciting.

Luulenkin, että juuri siksi se tuntuu nniin helpolta ja turvalliselta. Minulla on jo ennestään yhteyksiä Skotlannissa. Tiedän, miltä ulkomaille muutto tuntuu ja olen ollut Englannissa useita kertoja - ainakin siis tuleva kotisaari on jo tuttu. Kaikki on jo tuttua. Osaan sen kaiken, mutta toisaalta taas minulla ei ole mitään hajua tulevasta. Kyseessä on jälleen iso askel tuntemattomaan ja hyppy uuteen seikkailuun. En tiedä mitään yliopistossa opiskelusta, saatika siitä, kuinka Edinburghissa pääsee liikkumaan. Kaikki on upouutta ja innostavaa.

And that is exactly what I love about this feeling, this chapter of my life. It's all new and exciting but in a good, familiar way. 32 days to go and I'll be flying. 

Ja juuri sitä rakastan tässä tunteessa, tässä luvussa elämääni. Kaikki on uutta ja innostavaa, mutta tutulla ja turvallisella tavalla. 32 päivää jäljellä ja lennän taas.

Related posts:

The best place in the whole wide world

I get asked often what is my favourite destination? What's the most amazing place I've been to? How would I choose if I had to pick just one treasured spot out of the places I've visited? And I can never give a clear answer. I've seen so many amazing places and there are numerous other undiscovered wonders that it feels like an impossible task to rate them or to pick a favourite. But now I think I've found it.

Minulta kysytään varsin usein, mikä on lemppari matkakohteeni? Mikä on kaikista huikein paikka, jossa olen käynyt? Jos pitäisi valita vain yksi upea kohde, minkä valitsisin? En koskaan osaa antaa selvää vastausta. Olen nähnyt niin monia mahtavia paikkoja ja näkemättäkin on vielä niin lukuisia ihmeitä, että tuntuu mahdottomalta tehtävältä järjestellä niitä paremmuusjärjestykseen tai valita lempparia. Mutta uskonpa, että olen vihdoin löytänyt sen.
It's nothing fancy, it's nothing spectacular but it's something that has always had a part of my heart. It's where I've got hundreds of memories, where I've been laughing and singing, crying, and just listening. Just sitting there, looking out over the waters and felt happy. Our summer cottage in the Finnish Lapland. That is my favourite place.

Kyse ei ole mistään liian hienosta, ei mistään liian spesiaalista, mutta kyseisellä paikalla on ollut aina paikka sydämessäni. Siellä on satoja muistoja, naurua ja laulua, itkua ja ihan vaan hiljaa kuuntelemista. Paikoillaan istumista ja tyynen vedenpinnan katselua - ja onnellisuutta. Meidän kesämökkimme Lapissa, siinä on minun lempparipaikkani.
I may be biased but it's hard to claim anything else, the nature there is amazing. The sunset colours and the warm, cloudless summer days. The green forests and the mirror like lake with not a hint of wind making it move. And the mozzies. But what makes it so special is the deep connection I've got with the place, the childhood summers and the people. The history.

Saatan olla puolueellinen, mutta kukaan tuskin voi sanoa, etteikö luonto siellä olisi kaunista. Auringonlaskut ja lämpimät, pilvettömät kesäpäivät. Vihreät metsät ja peilityyni järvi, kun edes tuulenvire ei saa sitä liikkumaan. Ja ne hyttyset. Mutta se syvä yhteenkuuluvuuden tunne tekee kyseisestä paikasta niin erityisen. Lapsuuden kesät, kaikki ne ihmiset. Historia.
We spent a bit less than a week there with my parents, visited a couple of relatives and celebrated my grandmother's birthday. It was a lovely little holiday and I always enjoy going up north. The rest of the week I've spent seeing my friends and preparing to relocate myself to Scotland. 

Me vietettiin vajaa viikko vanhempieni kanssa mökkeillen, sukuloitiin vähän ja juhlittiin isoäidin synttäreitä. Ihana pieni loma ja nautin suunnattomasti joka ikinen kerta päästessäni pohjoiseen. Loppuviikko onkin sitten kulunut kavereita nähden ja valmistellen muuttoa Skotlantiin.
Otherwise life is as normal as always - nothing too special to tell about. I've got a few ideas for posts to be published in August (can't believe this summer is nearly over and we're taking steps towards autumn already!) but I thought it would be wise to ask some advice from you: what would you like to read about concerning my move to Scotland? Anything specific you'd like to know? Let me know in the comments down below!

Muutenpa elämä onkin sitten rullannut tuttua rataansa, mitään erityisempää ei ole kerrottavaksi. Minulta löytyy muutama postausidea elokuuta varten (en vaan vieläkään usko, että kesä alkaa olla lopuillaan ja nyt otetaan jo askelia kohti syksyä!), mutta ajattelin, että voisin kysäistä neuvoa teiltä. Mitä haluaisit lukea blogistani Skotlantiin muuttoon liittyen? Askarruttaako jokin tietty asia mieltäsi? Nakkaa kommenttia ja kerro ideasi!

Food in Southeast Asia - all you need to know

Food is always a big part when travelling - it's an experience on it's own and it's a huge and essential part of your budget. I already calculated how much I spent in our 5 weeks long trip in Southeast Asia and if you're interested in you can check that post over here. Anyway. Food.

Ruoka on aina iso osa matkustamista. Se on elämys sinällään ja suuri ja pakollinen menoerä. Minä laskeskelin jo viiden viikon Kaakkois-Aasian reissun budjettini ja jos se kiinnostaa, voit kurkata sen täältä. Jokatapauksessa, ruoka.

Food is completely different in Southeast Asia compared to what I'm used to eating. It's tasty but it's often greasy. It varies between different countries and this post generalizes a bit but here are a few tips for your Asian "food trip" anyway!

Ruoka Kaakkois-Aasiassa on ihan erilaista kuin mitä olen tottunut syömään. Se on maukasta, mutta usein tosi rasvaista. Eroja eri maiden välillä on paljon ja tämä postaus yleistääkin hieman, mutta tässä silti muutama vinkki Aasian "ruokamatkallesi"!

5 + 1 tips / 5 + 1 vinkkiä

1. Eat where the locals eat. It's the main advice anywhere - you probably get the best food by choosing the places the locals go. They know the best places in the town and you get to immerse to the culture a bit. It's also usually way cheaper than eating in the touristy western-like restaurants.

Syö siellä, missä paikallisetkin. Tämä on ensimmäinen neuvoni ihan mihin tahansa paikkaan - todennäköisesti saat parhaan ruoan menemällä sinne, mihin paikallisetkin. He tietävät kaupungin parhaat paikat ja kulttuuriinkin pääsee sisälle edes hieman. Paikallisten suosimat ravintolat ovat yleensä myös halvempia, kuin turistilliset, länsimaiset ravintolat.

2. Don't be afraid to eat the street food. It might be smart to avoid the pots that have stood in the heat for hours and are surrounded by dozens of flies (common sense, common sense...) but if the food is freshly made for you it should be fine. We didn't bother to check the kitchens or to ask our drinks without ice and nothing happened. We just went with the ideology that "if the locals think it's edible we won't die either" and it worked for us.

Älä pelkää syödä katuruokaa. Voi olla ihan viisasta välttää ruokaa, joka on seisonut pannuissa siinä kuumuudessa tuntikaupalla ja ympärillä pörrää parvi kärpäsiä (maalaisjärki tässäkin asiassa mukana), mutta just sulle valmistetun ruoan pitäisi olla ihan fine. Me ei vaivauduttu tsekkailemaan keittiöitä sen kumemmin tai pyytämään juomiamme ilman jäitä, eikä mitään käynyt. Päätettiin mennä sillä asenteella, että jos paikalliset pitävät sitä syötävänä, ei mekään siihen kuolla. Toimi meille.

3. Ask. As a vegetarian I always want to make sure I'm not eating meat and sometimes it can be tricky to find something suitable. However the owners of the street kitchens are willing to make you something suitable whenever they can even if their menu doesn't include it. Just open your mouth and ask for something "with no meat" (Optionally you can try to tell you're vegetarian but most of the time that doesn't get you anywhere. Keep your English as simple as possible.) and you'll probably get it.

Kysy. Vegetaristina haluan aina varmistaa, etten tule syöneeksi lihaa ja joskus sopivan ruoan löytäminen voi olla vähän kinkkistä. Yleensä kuitenkin katukeittiöiden omistajat ovat halukkaita kokkaamaan sulle jotain sopivaa jos vain pystyvät, vaikkei sitä menussa lukisikaan. Avaa siis suusi ja kysy rohkeasti jotain "with no meat" ja saat mitä tahdot. Vaihtoehtoisesti voit yrittää selittää olevasi vegetaristi, mutta yleensä se ei auta mitään - parempi vain pitää englantisi niin yksinkertaisena kuin mahdollista. 

4. Be prepared to eat lots of rice and noodles. They're the two cheapest and most common options available but luckily they're tasty. Fried rice with vegetables and fried noodles with vegetables became quite familiar within fiveish weeks but I have to admit I haven't touched either one of them ever since I came back to Finland - no matter how tasty something is you get enough at some point.

Varaudu syömään läjäpäin riisiä ja nuudeleita. Nuo kaksi ovat halvimmat ja tavallisimmat tarjolla olevat vaihtoehdot, mutta onneksi ne ovat maukkaita. Paistettu riisi kasviksilla ja paistetut nuudelit kasviksilla tulivat melko tutuiksi viiden viikon aikana, mutta täytyy myöntää, etten ole koskenut kumpaankaan Suomeen paluun jälkeen. Ihan sama miten maistuvaa jokin on, kyllästyy siihen jossain vaiheessa.

5. Go where the markets are. That's the best place to do your grocery shopping. There are no big grocery stores in most of the places in Asia and the smaller shops usually lack fresh fruit and veggies. If you want to eat some fresh stuff like I do you need to go to the markets. If there's a Little India or Indian quarter in the town that might be the place to go.

Mene markkinoille. Ne ovat parhaita paikkoja ruokaostoksille. Kunnon ruokakauppojen löytäminen on Aasiassa yleensä mahdoton tehtävä ja pienemmissä kioskeissa harvemmin myydään tuoreita hedelmiä tai kasviksia. Jos tahdot syödä tuoreita juttuja niinkuin minä, on parasta suunnata markkinoille. Jos kaupungista löytyy Pikku Intia tai Intialainen kortteli, voi se olla the paikka tehdä ostoksesi.

6. Stay in hostels with breakfast included. It's simply the easiest way to get your brekkie and unlike the "toast + jam, sometimes cereal" breakfast you get in Australia or New Zealand you are likely to get something freshly made for you. It's usually nothing fancy but most of the time it's way better than you're used to getting in hostels anywhere.  

Yövy hostelleissa, jotka tarjoavat ilmaisen aamiaisen. Se on yksinkertaisin tapa saada aamupalasi ja toisin kuin Australiassa ja Uusi-Seelannissa saat luultavasti jotain just sulle valmistettua sen tavallisen "paahtoleipää ja hilloa, ehkä muroja" vaihtoehdon sijaan. Yleensä kyse ei ole mistään kovin fiinistä, mutta silti paremmasta aamiaisesta kuin hostelleissa yleisesti ottaen tarjotaan.

My experiences / Omat kokemukseni

I personally liked Vietnamese food the most. Vietnam is the perfect place to enjoy fresh, vegetarian food. It's the place to drink more smoothies than you've ever drank before (with no added sugar and the fruits being a real deal, nothing canned or artificial). It's just simply delicious and there's a great variation of all sorts of things. 

Henkilökohtaisesti tykkäsin Vietnamilaisesta ruoasta eniten. Vietnam on täydellinen paikka nautiskella tuoretta kasvisruokaa. Sieltä löytyy elämäsi parhaat smoothiet, ilman lisättyä sokeria ja valmistettuna ihan oikeista, tuoreista hedelmistä - ei puhettakaan purkitetuista jutuista tai keinotekoisista mauista. Yksinkertaisesti herkullista ruokaa, jota on tarjolla jos jonkinlaista sorttia.
Malaysia then is not the best place to be during Ramadan - it's hard to find anything fresh and the most of the dishes are greasy and heavy. You can get to enjoy Ramadan markets and breaking the fast in the evening which is an experience as such. Otherwise it was just a bit annoying trying to find something tasty and cheap during the day (most of the restaurants do serve food but it's mainly the expensive western-like stuff).

Malesia sen sijaan ei ole paras paikka ruokien suhteen Ramadanin aikaan. On hankalaa löytää mitään tuoretta ja suurin osa ruoista on raskaita ja rasvaisia. Ramadan markkinat ja paaston lopettaminen illalla ovat hienoja kokemuksia sinällään, mutta muuten on hieman ärsyttävää yrittää löytää jotain halpaa ja maistuvaa päiväsaikaan. (Suurin osa ravintoloista on kyllä auki koko päivän, mutta se yleensä on sitten sitä kallista länsimaista ruokaa.)

Big cities such as Singapore and Bangkok serve you with numerous restaurants varying from high-end fine dining places to the cheapest street food you can wish for. Tripadvisor might be your best friend when after something specific but otherwise just wandering around should get you anything you're craving for.

Isot kaupungit kuten Singapore ja Bangkok taas tarjoavat valtavan määrän vaihtoehtoja alkaen hienommista, kalliista illallisravintoloista aina halvimpaan katuruokaan. Tripadvisor voi olla paras ystäväsi, jos etsit jotain tiettyä, mutta muuten ympäriinsä harhailu tuottaa monesti tulosta ja löydät melkein mitä vain mielesi sattuu tekemään.
Cambodia then was the cheapest place we visited what comes to food. Again, street food is a perfect choice but especially the tourist destinations offer you other options to the local cuisine.

Kambodza taas oli ruoan suhteen halvin paikka, jossa vierailtiin. Jälleen katuruoka on se paras vaihtoehto, mutta etenkin turistikohteet tarjoavat muitakin vaihtoehtoja paikallisen ruokakulttuurin rinnalle.
And as the last and most important tip if you already didn't catch it between the lines: eat out. It's cheaper than cooking yourself and you should make the most out of it while you can. I can't afford going to restaurants in Finland but in Asia I was able to do it twice a day - and what is a better way to treat yourself than a good meal?

Ja viimeisenä ja tärkeimpänä vinkkinä, jos et jo sitä rivien välistä saanut selville: syö ulkona. Se on halvempaa, kuin itse kokkaaminen ja pitäähän siitä nyt ottaa kaikki irti, kun tällaiseen on mahdollisuus. Minulla ei ole rahaa käydä ravintoloissa Suomessa, mutta Aasiassa sen pystyi tekemään helposti kahdesti päivässä. Ja mikä olisikaan parempi tapa hemmotella itseäsi, kuin kunnon ateria?

5 weeks in Southeast Asia: how much does it actually cost?

Money. A thing you always have to think of when travelling. I travelled in Southeast Asia for five weeks with a friend of mine and I thought I could share my expenditure with you as I know it's something some of you are interested in. Without further explanations: how much does it cost to travel in Southeast Asia for a month or so?

Raha on yksi niistä asioista, joita joutuu aina reissatessa miettimään. Minä matkustin Kaakkois-Aasiassa viiden viikon ajan ystäväni kanssa ja ajattelin jakaa menoni teillekin, sillä tiedän, että sieltä saattaa löytyä joku, jota aihe kiinnostaa. Ilman sen kummempia selityksiä: miten paljon reilu kuukausi Kaakkois-Aasiassa maksaa?

We were on the road for 34 days in total. 3 in Singapore, 7 in Malaysia, 10 in Vietnam, 9 in Cambodia, and 5 in Thailand. The price levels vary between these countries but in general  SEA is a very cheap place to travel. I knew I had enough money and so did my friend, so we did treat ourselves every now and then, ate something a bit fancier from time to time or stayed in a nicer hostel instead of the cheapest option. I know it would be possible to live on half of this budget if you really wanted to - it's all about choices.

Me oltiin tien päällä yhteenä 34 päivää. Niistä 3 Singaporessa, 7 Malesiassa, 10 Vietnamissa, 9 Kambodzassa ja 5 Thaimaassa. Hintatasot vaihtelevat näiden maiden välillä, mutta noin yleisesti ottaen Kaakkois-Aasia on tosi halpa paikka matkustaa. Tiesin, että minulla on riittävästi rahaa ja samoin tiesi ystävänikin, joten hemmoteltiin itseämme silloin tällöin, syötiin hieman hienommin tai majoituttiin pikkuisen paremmassa hostellissa sen halvimman vaihtoehdon sijaan. Tiedän, että tuolla olisi mahdollista elää vielä puolet pienemmällä budjetilla, jos oikein haluaisi. Valintoja, valintoja.

Food + alcohol / Ruoka + alkoholi: 248€
We drank a few beers in Vietnam and went for cocktails one night in Cambodia and that's pretty much it. Otherwise the money went on food. Most of the time breakfast was included in the hostels we stayed in, so the main costs came from lunch/dinner. I'd say half of the time we ate super cheap streetfood and half of the time we went for proper restaurants. 

Juotiin muutaman kaljat Vietnamissa ja käytiin yhtenä iltana drinksuilla Kambodzassa ja siinäpä se. Muuten raha menikin ruokaan. Suurimmaksi osaksi aamupala kuului hostellihuoneidemme hintaan, joten isoin kuluerä olivat lounaat ja illalliset. Suunilleen puolet ajasta suosittiin sikahalpoja katukeittiöitä ja puolet ajasta käytiin kunnon ravintoloissa.

Accommodation / Majoitus: 224€
If we don't count two nights in a cheap hotel in Cameron Highlands, we stayed in hostels. Most of the time we opted for slightly more expensive ones, but as a reference I can tell that the most expensive one was about 8€ per night per person so it's still ridiculously cheap.

Jos kahta yötä halvassa hotellissa Cameron Highlandseilla ei lasketa, yövyttiin hostelleissa. Suurimman osan ajasta valittiin muuta, kuin ihan halvinta mahdollista, mutta voin kertoa kalleimmankin niistä olleen noin 8€per yö per nenä, joten ei senkään hinta päätä huimannut.

Transportation / Kulkeminen: 253€
This sum includes flights from Kuala Lumpur to Ho Chi Minh City and from Ho Chi Minh City to Phu Quoc. Using citytrains in Singapore and Bangkok, taking a taxi about five times. A ferry from Phu Quoc to mainland, and eight bus trips varying in length from 1hour to 8hours. Plus a couple of rides on tuk-tuk. So quite a lot of going around.

Summaan sisältyy lennot Kuala Lumpurista Ho Chi Minh Cityyn ja Ho Chi Minh Citystä Phu Quocille. Kaupunkijunilla kulkemista Singaporessa ja Bangkokissa, sekä noin viisi taksimatkaa. Lautta Phu Quocilta mantereelle ja kahdeksan bussimatkaa, joiden pituus vaihteli tunnista kahdeksaan tuntiin. Plus muutama tuk-tuk-ajelu. Ihan kiitettävästi kulkemista siis.

Shopping / Shoppailu: 138€
A couple of clothes, some souvenirs, you know the deal. Could have obviously saved this whole lot of money if I wanted to.

Muutama vaate, joitakin tuliaisia, tiedätte kyllä. Tämän summanhan olisin tietenkin voinut säästääkin, jos olisin niin halunnut.

Entry fees / Sisäänpääsymaksut: 46€
This includes the most expensive thing we did: a visit to Angkor Wat (~32€). In addition to that, entry fees for Killing Fields and S-21 prison in Phnom Penh, plus War museum in Ho Chi Minh City. Otherwise things we did were free.

Tähän lukeutuu kaikkein kallein juttu, joka tehtiin: Angkor Watin vierailu (~32€). Sen lisäksi sisäänpääsymaksut Kuoleman kentille ja S-21 vankilaan Phnom Penhissä, sekä sotamuseoon Ho Chi Minh Cityssä. Muut tekemämme jutut olivatkin sitten ilmaisia.

Other costs / Muut kulut: 63€
About 30€ (35 USD) went for the Cambodian visa, another 30€ as transaction fees when getting cash out from ATMs, plus the last 3€ for laundry.

Noin 30€ (35 USD) meni Kambodzan viisumiin, 30€ palvelumaksuihin pankkiautomaateilla rahaa nostaessa, ja loput 3€ pyykin pesuun.

Altogether / Yhteensä: 972€
So the daily budget was about 29€ which isn't bad at all. If we take out shopping and souvenirs the sum goes down to 25€ per day. So, if you're planning a visit to Southeast Asia and you're ready to sleep in hostels and eat some street food, you should easily get by if you budget 25€ for each day. And you could live with way less if you wanted to.

Päivittäinen budjetti siis oli noin 29€, joka ei ole lainkaan paha. Jos summasta vähennetään vielä shoppailu ja matkamuistot, jää päiväbudjetiksi enää vajaa 25€. Joten jos suunnittelet Kaakkois-Aasian reissua ja olet valmis nukkumaan hostelleissa ja syömään katuruokaa, tulet helposti selviämään, jos budjetoit 25 euroa per päivä. Ja vähemmälläkin siellä pärjäisi.

What kind of budget do you usually have when travelling?
Millaisella budjetilla sinä yleensä matkustat?

The biggest cities of Southeast Asia: my favourites?

As I wanted to write these Asia posts in a bit more informative way, I decided to add all these cities in one longer post instead of writing of each of them separately. This way comparing is easier, and it's easier to find this post or alternatively skip it if you're not interested in. So, without further explanations: the biggest cities of Southeast Asia and which ones were my favourites? Which ones I didn't like?

Halusin kirjoitella nämä Aasia-postaukset hieman informatiivisempaan pakettiin, joten päätin lisätä kaikki nämä kaupungit saman otsikon alle sen sijaan, että kirjoittaisin jokaisesta erikseen. Näin vertaileminen on helpompaa ja tämä postauskin on helpompi löytää tai skipata sen mukaan, kiinnostaako se. Joten ilman sen kummempia selityksiä: Kaakkois-Aasian isot kaupungit ja mitkä niistä olivatkaan lemppareitani? Mistä taas en tykännyt?

In chronological order we visited Singapore first, Kuala Lumpur second, Ho Chi Minh City (also known as Saigon) third, Phnom Penh fourth, and last but not least Bangkok. All of them were different and had something to do and see, some impressed me more than others. So, let's get started.

Kronologisessa järjestyksessä aloitimme ensimmäisenä Singaporesta, Kuala Lumpur toisena, kolmantena Ho Chi Minh City (joka tunnetaan myös nimellä Saigon), neljäntenä Phnom Penh ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä Bangkok. Kaikki näistä olivat erilaisia ja jokaisessa oli jotain tehtävää tai nähtävää, mutta toiset vakuuttivat minut paremmin kuin toiset. Joten eiköhän aloiteta!

Singapore
Singapore was our very first stop on out trip to Asia and I still think it was a great place to get started. It's Western enough to make the culture shock a bit easier but still Asian enough to introduce you to the culture a bit. It's a very tidy, organized, and safe city. It's easy to navigate around and I could see myself going back with a bit bigger budget - the prices are pretty much the same as in Australia or so. It's a nice place and has some amazing buildings to admire and I like big cities in general but there was nothing special about Singapore as such, it's just another big city. Three or four days is totally enough to see this place, and it doesn't have much to offer for a backpacker on a tight budget. If you've got more money to spend it's easy to find a bit more high end places to enjoy Singapore - it's a place I would go back once I've got more money to spend on all the luxury there is.

Singapore oli ihan ensimmäinen pysäkkimme Aasian matkalla ja olen edelleen sitä mieltä, että sieltä oli oikein hyvä aloittaa. Se on riittävän länsimainen loiventaakseen kulttuurishokkia, mutta silti riittävän aasialainen, jotta kulttuuriin saa jo ensikosketuksen. Kyseessä on varsin siisti, hyvin organisoitu ja turvallinen kaupunki. Siellä on helppo liikkua ja voisin nähdä itseni palaamassa sinne hieman isommalla budjetilla - hinnat pyörivät aikalailla samassa, kuin vaikkapa Australiankin hintataso. Singapore on kiva paikka, josta löytyy joitain hienoja rakennuksia ihailtavaksi ja tykkäänhä minä isoista kaupungeista noin yleensäkin. Kolme tai neljä päivää on kuitenkin riittävästi Singaporen tutkimiseen, sillä loppujen lopuksi siinä ei ole mitään niin kovin erityistä ja onhan se vain jälleen yksi iso kaupunki, jolla ei minibudjetin reppureissaajalle ole paljoa tarjottavaa. Jos rahaa sen sijaan löytyy enemmän, on Singaporesta helppo löytää luksusta ihan missä vain asiassa. Se on paikka, johon palaisin, kun rahaa on vähän tuhlattavaksikin asti ja nauttisin elämästä jossain hienommassa hotellissa hyvin syöden.

Kuala Lumpur
As I already mentioned in this post about Malaysia I didn't like Kuala Lumpur. I didn't hate it, but I didn't find any sort of connection with the place and it lacked the vibe I'm looking for. It felt safe, it seemed to be cleanish, and the transportation worked really well. However there wasn't much to do and if we don't count the Petronas Towers and Menara Kuala Lumpur standing out from the skyline it didn't have buildings I would still remember. So yes, you might want to stop there as it's a good link between different regions of Malaysia in addition to having good connections to surrounding countries, but you don't want to spend your whole holiday there. At least I wouldn't as Kuala Lumpur was my least favourite of all the cities we saw.

Kuten jo Malesia-postauksessa mainitsinkin, en pitänyt Kuala Lumpurista. En vihannut sitä, mutten löytänyt paikkaan minkäänlaista yhteyttä ja sieltä puuttui se fiilis, jota etsin. Olo oli kyllä turvallinen, paikka oli suht siisti ja julkiset pelasivat hyvin. Kuitenkaan siellä ei ollut paljon tehtävää ja Petronas Torneja ja Menara Kuala Lumpuria lukuunottamatta kaupungin horisontistakaan ei jäänyt mitään mieleen. Joten joo, saatat haluta pysähtyä kaupungissa sen ollessa hyvä yhdyskohta Malesian eri osien välillä sen lisäksi, että sieltä lähtee hyvät yhteydet ympäröiviin maihin, mutta et tahdo viettää koko lomaasi siellä. Ainakaan minä en tekisi niin, sillä Kuala Lumpurista tykkäsin kaikista vähiten, jos näitä kaupunkeja vertaillaan.

Ho Chi Minh City
Ho Chi Minh City, also known as Saigon, is the city of motorbikes. There are literally millions of them, they're everywhere, and you'll be scared for you life when crossing the street. It's crazy, it's hectic, and it's real Asia. But I liked it a lot. If I felt out of my comfort zone a few times on our trip, arriving this city was one of those moments. Those three days we spent there were enough to get me used to walking around and just weaving my way through the masses of motorbikes everywhere. HCMC never sleeps and there's always something going on, it would probably be a great place to party if you're up for something like that. I'm not such a fan of partying while travelling, and even though the place wasn't unsafe as such I was a bit timid all the time - so many locals warned us about pickpockets and people stealing your handbag while speeding by on their bikes that I got a bit paranoid. Nothing happened, we were safe, but that constant worrying was something I didn't like. I'd go back anytime anyway, and could see myself enjoying being there for a week or two - it just takes some time to get used to the craziness of the traffic!

Ho Chi Minh City, joka myös Saigonina tunnetaan, on mopojen valloittama kaupunki. Niitä löytyy kirjaimellisesti miljoonia, ne ovat joka puolella ja tulet pelkäämään henkikultasi puolesta ylittäessäsi katua. Meno on hullua, hektistä ja sitä oikeaa aitoa Aasiaa. Mutta tykkäsin siitä tosi paljon. Olin selvästi mukavuusalueeni ulkopuolella muutaman kerran reissun aikana ja yksi niistä hetkistä oli Ho Chi  Minh City. Ne kolmisen päivää, jotka siellä vietettiin olivat kuitenkin riittävästi siihen, että totuin mopojen välissä puikkelehtimiseen. HCMC ei nuku koskaan ja siellä tapahtuu aina jotain ja uskoakseni se olisi myös mainio paikka bilettämiseen, jos sellaista harrastaa. Itse en ole kovin juhlivaa sorttia matkustaessani ja vaikka kaupunki ei sinällään turvaton ollutkaan, olin koko ajan hieman varpaillani monien paikallisten varoittaessa meitä taskuvarkaista ja moottoripyörällä ohi ajaessaan laukun nappaavista pitkäkyntisistä, että muutuin hieman vainoharhaiseksi. Mitään ei sattunut ja oltiin turvassa koko ajan, mutta jatkuva huolehtiminenkaan ei ole kivaa. Voisin palata takaisin milloin vain ja näkisin itseni nauttimassa menosta viikon, parin ajan - hulluun liikenteeseen tottuminen vain vie hetken!

Phnom Penh
Probably the least known of these cities, the capital of Cambodia, isn't on the must visit list of most travellers. It's a good city to discover by foot if you can handle the constant "Tuk-tuk? Tuk-tuk, lady? Cheap cheap!" you'll hear. I personally got really annoyed by the very "in your face way" of selling in Asia and it seemed being the worst in Cambodia, especially in Phnom Penh were there were lots of those tuk-tuk drivers. And I mean a lot. I tried to stay polite but admit cursing a few times to my best friend while she hurried to say "no thanks". Anyway. Phnom Penh wasn't beautiful and it was polluted but it felt like a place to relax, hang out, and enjoy the cheap street food. We ate fried rice with veggies in the same place three times - it cost 1$ each and included ice tea as well. The owner didn't speak much English at all but his place was very original, local place with these plastic chairs and cups. I really liked Phnom Penh. It wasn't the best place I've been to and the Killing Fields and S-21 didn't move me as much as War Museum in HCMC but I could go back any time!

Luultavasti vähiten tunnettu näistä kaupungeista, Kambodzan pääkaupunki, tuskin on kovin monen "pakko nähdä"-listalla. Se on kiva kaupunki jalkaisin tutkittavaksi, jos jaksat kuunnella jatkuvaa "Tuk-tuk? Tuk-tuk, lady? Cheap cheap!" huutelua, jota tulet kuulemaan varmasti. Minua henkilökohtaisesti aasialainen, tyrkyttävä ja suomalaisen silmin jopa melkein päällekäyvä, tapa myydä asioita alkoi ärsyttämään ennen pitkää ja se vaikutti olevan pahinta Kambodzassa, etenkin Phnom Penhissä, jossa tuk-tuk kuskejakin löytyi tosi paljon. Ja tarkoitan nyt siis oikeasti paljon. Yritin parhaani mukaan pysyä kohteliaana, mutta myönnän kironneeni pariin otteeseen parhaalle ystävälleni hänen kiirehtiessä sanomaan ei-kiitosta. Eniveis. Phnom Penh ei ollut kaunis ja se oli melko saastunut, mutta se oli kiva paikka renotutua, olla vaan ja hengailla, sekä syödä halpaa katuruokaa. Me syötiin paistetut riisit kasviksilla samassa katukeittiössä kolmesti - hintaa tuli 1$ per nenä ja siihen sisältyi myös jäätee. Paikan omistaja ei juurikaan puhunut englantia, mutta tunnelma oli aito ja autenttinen istuessa muovituoleilla paikallisten seassa. Tykkäsin Phnom Penhistä tosi paljon, siellä oli minuun vetoavaa tunnelmaa, vaikkei se elämäni paras matkakohde ollutkaan ja Killing Fields ja S-21 jättivät kylmemmäksi, kuin sotamuseo Ho Chi Minh Cityssä. Voisin kuitenkin mennä takaisin milloin vain!

Bangkok
Bangkok was our last stop and a pleasant surprise. I expected it being chaotic, huge, and dirty, but it was none of that. Or maybe it was huge but it was a lovely, lively city, with a very international vibe. It was the first place in five weeks where we were able to walk around without getting stared at and it was a very welcome change. Bangkok is a great place to shop (but it's almost as expensive as in Europe) and eat out (which is still way cheaper than in Finland), and it was the perfect ending to our trip. If I would never consider moving to other places I've seen in Southeast Asia (at least not for longer than two, three months get-away), I could see myself living in Bangkok. Against all the expectations I fell in love with that place. The modern buildings and efficiency of skytrain, the international feeling, and the amazing architecture with a hint of the history and feeling the place must have had some years ago. I simply loved Bangkok and I will go back eventually.

Bangkok oli viimeinen pysäkkimme ja positiivinen yllätys. Olin odottanut kaoottista, valtavaa ja likaista suurkaupunkia, mutta Bangkok ei ollutkaan lainkaan sellainen. Tai kenties suuri, mutta kiva ja eloisa kaupunki höystettynä kansainvälisellä fiiliksellä. Se oli ensimmäinen paikka viiteen viikkoon, jossa meitä ei tuijotettu, kun kävelimme kadulla ja olihan se nyt tervetullutta vaihtelua. Bangkok on hyvä paikka shoppailulle (vaikka hinnat ovatkin aikalailla yhtä korkeita kuin Euroopassakin) ja ulkona syömiselle (joka on edelleen huomattavasti halvempaa, kuin vaikka Suomessa) ja se oli täydellinen lopetus reissullemme. Jos en koskaan edes harkitsisi muuttamista muihin näkemiimme Kaakkois-Aasian kolkkiin (tai en ainakaan pidemmäksi aikaa kuin parin, kolmen kuukauden irtioton ajaksi), voisin nähdä itseni asumassakin Bangkokissa. Vastoin kaikkia odotuksiani rakastuin kyseiseen kaupunkiin. Modernit rakennukset ja skytrainin täsmällisyys, kansainvälinen fiilis ja huikaiseva arkkitehtuuri ripauksella sitä, millainen paikka on vuosia sitten saattanut olla. Yksinkertaisesti rakastin Bangkokia ja tulen palaamaan ennen pitkää.

As a conclusion / Yhteenvetona
So all in all - one place I strongly disliked and one place I loved. Two places that were nice, and one place I would prefer visiting again once I'm not on a backpacker budget. The cities of Southeast Asia are all different and most of them are worth of visit, but you should always see some smaller places as well. A city is always a city anyway and it can give you an insight to the life of locals as well if you know where to look for, but it doesn't tell you the whole truth of the country. I can admit I don't know what it's like in Thailand, I know what it's like in Bangkok. But all in all, these five cities were good stops all being individuals connected by some similarities.

Kaiken kaikkiaan siis mukaan mahtui yksi paikka, josta en tykännyt ollenkaan ja yksi paikka, jota rakastin. Kaksi kaupunkia jotka olivat kivoja ja yksi, jossa vierailisin uudestaan, kun en enää olisi reppureissaajan pikkubudjetilla liikkeellä. Nämä Kaakkois-Aasian kaupungit olivat kaikki erilaisia ja suurin osa vierailun arvoisia, mutta sanoisin, että aina tulisi kurkistaa myös suurkaupunkien ulkopuolelle. Kaupunki on aina kaupunki ja vaikka sielläkin on mahdollista kurkata paikalliseen elämänmenoon, jos tietää mistä etsiä, se ei silti kerro koko totuutta maasta. Voin myöntää, etten tiedä millaista Thaimaassa on, vaikka tiedänkin millaista Bangkokissa on. Yhteenvetona siis sanoisin, että nämä viisi kaupunkia olivat hyviä pysäkkejä ollessaan kaikki erilaisia yksilöitä höystettynä joillakin yhdistävillä tekijöillä.

Have you visited any of these cities?
Oletko sä käynyt missään näistä kaupungeista?